sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Savan salainen paketti -vaihto

Osallistuin fb-ryhmä Saumanvarassa salaiseen pakettivaihtoon. Ideana oli, että jokainen osallistuja lähettää jollekin toiselle jotain kangasta ja/tai ompelutarviketta, josta saajan tulee ideoida ja ommella jotain.



Tälläisen paketin minä sain. Tunnustan, tuli kyllä vaikeuksia keksiä, mitä lähtisi toteuttamaan. Lähinnä siksi, kun mustaan pohjaan on niin helppo lähteä rakentamaan melkein mitä tahansa. Pyörittelin hienoja visioita kaikenmaailman applikoiduista paidoista yms. mutta siinäpä se aika sitten vierähtikin loputtomasti pohtiessa. Niin nopeasti, että lopulta tuli liian kiire ja toteutus myöhästyi aikarajoista. Kiireen takia lopputuloskaan ei ole kummoinen, kun tämän hetken ompeluaika olikin hyvin rajallista. Siitä menin, mistä aita oli matalin.



Pipoja meillä riittää mutta tässä taitaa olla ensimmäinen "pannumyssy" mallinen pipo. Niitä on esikoinen kaivannut pyöräilykypärän alle. Tuppaa lörppämalliset valumaan silmille. Kohta alkaa myös luistelut sun muut koulussa, että täytynee varmaan tehdä jostain vähän lämpöisemmästäkin materiaalista toinen samanlainen niin saa luistelukypäränkin alle laittaa.


Samasta palasta sai myös toisen pipon. Sen tein "normaalin" pidemmän malliseksi. Tähän visioin näkyvän heijastin "vauhtiraidan" mutta eipä visio ihan kohdannut toteutusta. Piti purkaa ja lopulta ompelin ihan vaan tähdenmuotoisen heijastimen otsalle. Sitä ei ainakaan voi pieleen ommella. Tuubikaulureitakin tarvitaan jo, joten samaa kuosia pääsi myös kaulurin virkaa toimittamaan. Tällä kertaa tälläinen kolmiomallinen. Näppärä sekin, tarvisi tehdä enemmänkin.

Kangasta jäi vielä pieni palanen, jonka yritän yhdistää johonkin ompelukseen kunhan ehdin. Nyt näitä kuvia tänne ladatessa tajusin, että oon unohtanut koko kuminauhan mukana olon. Hupsista! Noooh, kyllä sekin varmasti vielä johonkin päätyy. Ennemin tai myöhemmin.

Suuri kiitos pakettini lähettäjälle! Kuka ikinä sitten oletkaan! Ja anteeksi näin tylsästä toteutuksesta! =)


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Pipoja, pipoja, vinopino pipoja!


Syksyn mittaan oon surautellut aika monta pipoa. Oon tuhonnut vanhoja jämäkangasvarastojani, oon tehnyt pipoja pyynnöstä ja pyytämättä. Niin itelle kuin läheisillekin. Kaavoina Modan ruttupipoa ja Ottobren Baggy lookia ja jokunen ihan summissa vaan saksittukin.. Kankaina sekalaisesti trikoota, joustista ja velouria. Osa pipoista on ihan vain yksinkertaisesta kankaasta, osa lämpösempiä kaksinkertaisia vuoritettuja.

Niin kivaa, rentoa ja helppoa "aivot narikkaan" -ompelua..







...Niii-in.... joskus se ainut jäljellä oleva aivosolu ei riitä, vaikka kuinka simppeliä ompelisi.. :D 


Ihan viimeisimpänä ompelin nämä kaksi pipoa veljelleni ja kaverilleen tuleven Movember -kuukauden tsemppareiksi! =) Suurensuuri kiitos pisteelle mustasta heijastinkankaasta!

lauantai 5. lokakuuta 2013

Toiveissa toimivampi arki..

Mä olen välillä hiukan (=totaalisesti!) hukassa luotsatessani tätä neljän lapsen kotiarkea. Monesti sen tuomista ongelmista tuskailen ihan ääneenkin asti enemmän ja vähemmän julkisesti. Meidän paikallinen ompeluryhmä on kyllä mahtava paikka. Taitaa sieltä saada apua ja ideoita melkeinpä mihinkä pulmaan vaan, jopa arjen toimivuuteen. Tällä kertaa vaadittiin ihan vain linkki Toimiva arki visuaalisin keinoin (pdf) -oppaaseen. Linkin oppaasta jäi päähän lause "Jokaisessa lapsessa on jotain pientä nepsyä." Se taitaa olla kyllä totta. Vaikka meilläkin on vain yhdellä lapsista kehitykseen liittyvä diagnoosi olemassa, tuntuu jokainen tarvitsevan tukea vähän joka toisessa asiassa. Tai sitten se on vain minä, joka sen tuen arkeen tarvii, että saa pidettyä kaikki narut käsissä. Niin tai näin, tuosta oppaasta se ajatus lähti..


Meidän keittiön "infopiste" sai värikkäitä lisäyksiä. Tosi hienosti tosi hienoilla teipeillä seinässä kiinni kaikki. Joku oli piilottanut mun sinitarrat ja mitään hienoja washiteippejä en ole hoksannut koskaan ostaa.

Selailin Tampereen kaupungin sivuilla olevaa Neptunus- hankkeen materiaaleja sekä jo aiemminkin tuttua Papunettiä. Tulostelin kaikenlaisia kuvia ja ohjeita. Leikkelin ja laminoin pitkät tovit. Tämä päivä on mennytkin aika hyvin etsiessä kaikille omia paikkoja.


Kuvallisia ohjeita löytyy nyt seiniltä aamu- ja iltatoimille sekä vessassa on ohjeet siellä asioinnille, esimerkkinä tuossa käsienpesuohje. Jospa jatkossa ei tarvisi niin usein vääntää jokaisen siirtymän kohdalla aamutohinoissa ja vessastakaan ei enää löytyisi ylläreitä, kun sinne itse menee.


Lähinnä meidän viisi ja kuusi veetä ajatellen tulostin viikkokalenterin ja tein siihen kasan kuvia eri menoista. Eskarilainen nyt käy eskarissa joka arkipäivä, niille en erikseen kuvia tulostanut mutta tuolle osapäiväkotilaiselle laitoin päiväkotipäiville merkinnät. Tätä täytellään ja täydennellään (esim. kauppa- ja kirjastoreissut) sitä mukaan, kun tiedetään milloin minnekin mennään. =)

Pikkukuville ompelin tapetinpalasta säilytyspussukan ja kiinnitin sen kalenterin yläpuolelle korkkitauluun. Siitä ne on helppo ottaa. Sitä sinitarraa täytyy vielä ostaa, että hoituisi kuvien kiinnitykset helposti.


Poikien eskarissa ja päiväkodissa on käytössä nämä "käytöksen liikennevalot". Koska meillä on meno välillä hiukan (köhöm) vauhdikasta ja hermoja raastavaa, päätin ottaa samat valot käyttöön kotiinkin. En lähtenyt mitään koko ajan kannettavia läpysköitä askartelemaan vaan ajattelin nyt kokeilla, että toimiiko ihan vain tuosta taulusta väriä näyttämällä. Keltainen on varoituksia ja jos niitä onnistuu kerämään kaksi niin tulee punaista eli jäähyä. Jäähypenkki meillä jo onkin vanha tuttu keittiöjakkara. Sivussa mutta kuitenkin lähettyvillä. Sinne mennään sitten rauhottumaan määrätyksi ajaksi.


Päivärytmi tuli nyt kuviksi kellon ympärille. Suurin toive mulla tämän kanssa on, että ruoka-ajat alkaisi pysyä muistissa ja välinapsimiset (tai lähinnä niiden ehdottelu/yrittäminen) loppuisi. En ole meidän nirsojen kanssa keksinyt muuta edes vähän toimivaa konstia ruuan maistumiselle kuin tuntitarkat ruoka-ajat ja niiden välien rauhottaminen syömisestä. Hankalinta tässä hommassa on mummulan läheisyys. Hyvin herkästi rakkaat lapsukaiset käyttävät hyväkseen mummun ruokavarantoja, kun kotoa ei mitään heltiä.


Ja sitten se suurin ongelma. Miten ihmeessä saada lapset tekemään ja oppimaan elämän perusasioita. Siivoaminen on yksi todella hyvä esimerkki meillä ainakin. Ja monet muutkin kotihommat. Esikoinen jo kyllä aika hyvin auttaa ja hänelle en nyt samanlaista "tarrataulua" laittanut, mitä pienemmille on. Sen sijaan tulostin esikoiselle viikkokohtaisen tavoitetaulun. Nyt ensimmäiseksi tehtäväksi laitoin huoneen siistinä pitämisen, koska se on selkeesti viime aikoina lipsunut. Vielä meillä jäi sopimatta viikonloppujen palkinnot mutta ehkäpä sinne jotain ekstra peliaikaa yms. tulee. Pienempien kanssa sovittiin palkkiot ihan sen mukaan, mitä itse halusivat.




Tehtävälistan idean löysin joskus aikoja sitten Pinterestin kautta täältä. Itse tein tehtävälistat ihan kartonkiin ja sillä idealla, että tehtäviä pystyy vaihtelemaankin. Kiinnitys toimii magneettitarralla/teipillä ja koska nämä ovat jääkaapin ovessa niin vastapuolia en kartonkiin liimaillut ollenkaan. Tehtäväkuvakkeet on tulosteltu Neptunuksen materiaalipankista sekä Papunetin kuvatyökalusta.


Tehtäväkuvillekin ompelin tapetinpalasesta pussukan, jonka kiinnitin jääkaapiin oveen kaksipuoleisella tarralla. Toivottavasti lähtee vielä joskus irtikin.

Jospa näillä eväillä saataisiin arkea hiukan helpommaksi.. Vähän nyt kyllä ihan tismalleen tämän hetkisen tunnelman mukaan toiveet on pohjilla (riiviökaksosilla elämääkin suurempi ongelma nyt tehtävien suorittamisessa).. Puuuuuh.. 


tiistai 1. lokakuuta 2013

Sydämiä

Mä tykkään aika pitkälti kuvioillisista kankaista. Raidat, pallot, tähdet yms. "tylsät" yksitoikkoiset jää multa kuitenkin aika usein ostamatta mutta sydämet sen sijaan pysäyttää katseen. Ikasyrin sydänvelourit varsinkin, sydänten säännölliset rivit hellii jokseenkin mun järjestelmällisyyteen kaipaavaa sieluani.  Ikasyrin sydänveloureissa on ollut ja on edelleenkin varaa valita väreissä ja useampaa sävyä onkin meille tullut.

Olen tehnyt punaisesta tytölle hameen. Se on tainnut aikoinaan jäädä esittelemättä blogissa mutta kuva sentään löytyi. Ruskea sydän oli mun lemppari pitkään. Siitä olen ommellut  tytölle jumpsuitinjoogahousut ja pipo-tossu-tumput setinkin. Vihreää ja keltaistakin sydänvelouria kotiutin kerran ystävän kangaskasoista itselleni. Keltainen on edelleen ompelematta mutta vihreästä sain aikaan tytölle hupparin ja osallistuinpa viime vuonna kankaiden yönä ikasyrin pikkupussukan ompeluhaasteeseenkin.

Ikasyrin sydänvelourien uusimmat värit liila ja harmaa houkutteli (ja harmaa toki houkuttelee edelleenkin) todella paljon mutta  raaskin tilata vain liilaa. Siitä syntyi itselle paita reilulla kauluksella.



Kaava: Oma paitakaava yhdistettynä OB 5/13 Monday basic kaavaan
Kangas: liila luomuvelour ikasyr
violetti pitsivetoketju Selia

Tämän tyylisen paidan oon tehnyt ennenkin, keltaisesta käpysestä. Tällä kertaa kaulukseen laitoin pitsivetoketjun ja kaavoinakin käytin uusia tuttavuuksia. Pohjana käytin itse piirtämääni paitakaavaa. Lisäsin vain reilusti väljyyttä sekä otin raglansaumat ja hihan mallin Ottobren Monday basic kaavasta. Hihaakin väljensin aika reilusti sekä pidensin itselle mieluiseen ylipitkään mittaan asti. Olisi saanut ehkä hiukan vielä enemmänkin lisätä väljyyttä kappaleisiin niin mahtuisi pitkähihainen paita paremmin alle tälläselle vilukissalle tulevina talvipakkasina. 


Hihoissa tykkään tuosta olkasaumasta tosi paljon. Istuu hiha paljon paremmin mun olkapäille, eikä tule mitään tyhmiä ryppyjä niin paljon kainaloon.


Pitsivetoketjut on kauniita ja niitä onkin näkynyt monien tekemissä vaatteissa. Mä olen myöhäisherännäinen tässäkin asiassa ja tämä taisikin olla itsellä eka kerta, kun sen sain pitsivetskan ommeltua vaatteeseen asti. Varastosta niitä löytyy jo useampaakin väriä.

Pitää lisätä näin jälkikäteen, kun väsyneillä aivoilla unohdin laittaa, vaikka alkujaan pitikin.. Ommellisen blogista löytyy hyvä kuvallinen ompeluohje tälläiselle tunikalle. Jos ei omat aivot nyrjähdä ompelujärjestysten kanssa, käykääpä sieltä kurkkaamassa apuja. =)

Isille Ilmatarta

Rakas isäni täytti reilu viikko sitten vuosia. Monesti lahjat jää kokonaan antamatta tai lähetän vain jotain pientä (=suklaata) postitse välimatkan takia. Nyt tiesin isän tulevan poikkeamaan ohi kulkiessaan viikonloppuna, joten mitäpä muutakaan kuin surautin sitten paidan lahjaksi. Äidiltä utelin vähän strategisia mittoja ja aika nappiin osuttiin.


Kaava: Joka tyypin kaavakirja II miesten t-paita, koko S 
Kangas: Ilmatar photoprintti ja savunsininen trikoo Selia

Ilmatar trikoossa raportin korkeus oli 60cm, joten jatkoin pituutta sekä etu- että takakappaleella samaisesta kaupasta ostetulla savunsinisella trikoolla. Hihat tein pitkinä ja niiden pituuden sain suoraa äidin mittauksista. Kaava on muka kokoa S mutta vastaa kyllä oikeasti M-L kokoa ainakin. Paita näyttäisi tietysti paremmalta mallin päällä mutta ei ollut sopivan kokoista käytettävissä. Omalle miehelle oon joskut tehnyt samalla kaavalla paidan mutta koossa XL, joten en voinut häntäkään malliksi pakottaa. :D 

Äitikin täytti vuosia ja tein hänellekin paidan lahjaksi. Tuli taas opittua, että kiireessä ei saisi tehdä yhtään mitään. Ei tullut julkaisukelpoista ja toivottavasti saan paidan vielä joskus takaisin korjattavaksi. :-/